Varpun ja Naavan Luontokerho
Tervetuloa seuraamaan metsätonttujen Varpun ja Naavan Luontokerhon blogia! Luontokerhoa pidetään Ruokolahden koulun 1-3 luokkalaisille osana harrastamisen Suomen mallia. Kerhossa tutkitaan yhdessä mitä kaikkea luonnosta löytyy, pelataan ja leikitään, retkeillään ja taiteillaan ja vaikka mitä muuta.
Blogissa kerromme, mitä kerhossa on touhuttu ja touhutaan ja annetaan vinkkejä myös niille, jotka eivät ole kerhoon päässeet osallistumaan.
Tule siis mukaan mukaville luontoretkille!
Kolmas kerhokerta 31.10.2025
Meiltä jäikin pari perjantaita väliin kerhojen osalta syyslomien vuoksi. Nyt kolmannella kerralla oli aika kurja ilma, joten päätimme pitää kerhon sisällä.
Toki Varpu kävi kuvaamassa vakiokohteemme, kaksi koivua, ja nyt olivatkin jo kaikki lehdet näistä koivuista pudonneet.
Kuvasta voi myös huomata, että tähän aikaan on jo aika hämärää
Kävimme läpi myös kaikkien luontovihkot; sinne olikin kertynyt muutamilla havaintoja muun muassa ketuista ja oravista.
Yhdessä kirjasimme luontopäiväkirjaan tälle päivälle:
- Sää oli pilvinen, tihkusateinen
- joku oli nähnyt lintuauran
- vielä ei ole lunta eikä jäätä
- lämpötila on jotakuinkin +5 astetta
Luontopäiväkirjan / luontovihkon täyttämisen lisäksi tutkimme luontoaarteita.
Jokainen oli tuonut mukanaan jonkin luonnosta mukaan ottamansa aarteen; joillain oli erilaisia lehtiä, joillain kiviä, käpyjäkin löytyi ja myös tammenterhoja.
Tutkimme näitä aarteita luupeilla ja sen jälkeen jokainen voi piirtää omasta aarteestaan tai jostakin sen osasta suurennoksen.
Hienosti oli aarteita luupeilla katsottu; mukavia pieniä yksityiskohtia löytyi monestakin piirustuksesta.
Laitoimme aarteista pystyyn pienen näyttelyn ja katsoimme vielä kaikkien hienot piirustukset läpi.
Ehdimme tämän lisäksi vielä lukea pienen sadun kuusesta ja liito-oravasta sekä leikkiä hetken kävyn piilotusta.
Vinkki:
Nyt tuleekin kerralla kaksi vinkkiä! :)
1. Luonnon aarre
Jos sinulta löytyy suurennuslasi, on sillä imelkein yhtä hyvä, jollei jossain tapauksessa jopa parempikin, tutkia luonnon aarteiden yksityiskohtia kuin luupilla. Niitä suurennuslasilla tutkittaessa huomaa, miten paljon erilaisia värejä vaikkapa kävyssä onkaan ja voipa niistä löytää jopa pieniä eliöitä ja ötököitä, jotka niihin ovat majoittuneet. Ota jokin yksityiskohta ja piirrä siitä kaikkine väreineen mahdollisimman tarkka suurennos. Saati hienon taideteoksen.
2. Kävyn piilotus
on kaikessa yksinkertaisuudessaan ihan samanlainen leikki kuin avaimenkin piilotus. Sisällä leikkiessä käpy erottuu kyllä, mutta jos leikit piilotusta ulkosalla, on käpy hyvä maalata jollain värillä tunnistettavaksi, sillä muuten etsiminen voi olla hankalaa tai vaihtoehtoisesti liian helppoa; käpyjä kun voi olla metsässä aika paljon. Muista kertoa, onko piilossa oleva käpy lintu (=korkealla), orava (= aika korkealla), kala (= noin vyötärön korkeudella) vai mato (= maan tasalla).
Toinen kerhokerta 10.10.2025
Toisella kerhokerralla saatiiin mukaan uusi kerholainen, tervetuloa mukaan, Henna! Ensin tutkailtiin, oliko luontopäiväkirjoihin tullut merkintöjä. Hienosti oli muutama kerholainen jo kirjannut havaintoja; oli nähty kärpässieniä ja kanttarelleja, jotka olivat jo kylläkin kuulemma menneet aika huonon näköisiksi ja vanhoiksi. Myös oli saatu havaintoja kanadanhanhista, metsähanhista, harakasta ja rusakosta.
Luontopäiväkirjoista unohdin valitettavasti (tietysti) ottaa kuvia, mutta jospa muistaisin ensi kerralla...
Toisella kerhokerralla otettu kuva.
Muistimme kuitenkin käydä ottamassa valokuvan viikottaisesta vakiokohteestamme; kahdesta koivusta. Huomaatko, miten jo viikossa on koivujen väritys muuttunut vihreästä ruskankeltaiseksi? Juttelimmekin tästä hiukan: ruskahan johtuu siitä, että lehtivihreä alkaa sään kylmetessä hajota ja muut väriaineet pääsevät näkyviin. Tänä syksynä onkin luonnossa oikein hienoja värisävyjä!
Ensimmäisellä kerhokerralla otettu kuva.
Kävimme tutkimassa, mitä maaperä koulun lähellä sisältää. Kaivoimme tätä varten ihan pikkuruisen montun rinnemaastoon. Sieltähän löytyi ohuen multa-/hietakerroksen jälkeen hyvin hiekkapitoista maata, sienirihmastoja, juuria, lahopuutakin ja kaksi lieroa, yksi tuhatjalkainen ja lisäksi pari ötökkää, joita emme tunnistaneet. Mutta se on todettava, että aika paljon elämää mahtuu ihan pieneenkin maaperälänttiin! Ja tietysti monttu peitettiin tutkimisen jälkeen. :)
Kun nyt kerran oltiin jo metsän laidalla, päätettiin leikkiä myrsky-leikkiä; itse asiassa jo viime kerralla puhuttiin, että sitä leikkiä tällä kerhokerralla leikittäisiin. Siitä vinkki taas blogin lopuksi.
Kerhokerran lopuksi tutkittiin vielä, millaista elämää sienistä löytyy. Me metsätontut olimme keränneet muutamia ruokasieniä, joita porukalla tutkittiin. Nähtiin kyllä tuolla metsänreunassa myös yksi mustarousku, mutta sitä emme ottaneet tutkittavaksi. Ja kyllähän noissa sienissä elämää oli ja on ollut! Toukkien reikiä ja kulkukäytäviä oli vaikka kuinka; etenkin herkkutatti oli kelvannut mukavasti ruuaksi kaikenlasille önniäisille. :)
Ai niin! Lupasin kertoa kerholaisten jo viime kerralla hienosti tietämät asiat eli miten metsäjänis ja rusakko eroavat toisistaan. Ehkä selvin ero on siinä, että metsäjänis vaihtaa talveksi turkin värin valkoiseksi korvan päitään lukuunottamatta, rusakko sen sijaan ei vaihda väritystä vaan on harmaanruskea ympäri vuoden. Rusakon korvatkin ovat vähän pidemmät kuin metsäjäniksellä.
Ja se toinen juttu oli, miksi karhulla on niin monta lempinimeä. Ennen vanhaan ihmiset uskoivat, että jos karhun mainitsee sen oikealla nimellä, se saattoi jopa toimia kutsuna ja karhu tulla kotipihalle. Karhua myös kunnioitettiin ja pelättiin sitäkin, että karhun nimen lausuminen voisi tehdä haittaa joko itselle tai tuolle kunnioitetulle karhulle. Karhulle keksittiinkin tosi monta erilaista nimeä; mesikämmen, otso, nalle, kontio, metsän kuningas...
Vinkki:
Myrskyleikki
Myrskyleikki on hyvä keino opetella tuntemaan erilaisia puulajeja tai vaikkapa kesemmällä, kun lehdet ovat vielä pensaissa, erilaisia muitakin kasvejakin. Leikin johtaja huutaa vuorollaan lähistöltä löytyviä eri puulajeja; mänty, koivu, kuusi, haapa, leppä, pihlaja... leikkijöiden tehtävänä on juosta mahdollisimman nopeasti kyseisen puun luokse ja ottaa siitä kiinni. Jos leikkijöitä on paljon, eivätkä kaikki mahdu samalle puulle (jos ei löydy monta saman puulajin edustajaa), voivat leikkijät ottaa kiinni myös toisistaan, kunhan vain joku heistä on kiinni myös puussa. Näin jatketaan leikin johtajan huutamien puulajien mukaan. Kun leikin johtaja huutaa "Myrsky", on leikkijöiden mentävä kyykkyyn. Leikin johtajana voi olla leikin ajan yksi ja sama henkilö tai leikin johtajaa voi vaihtaa joko sopimalla vuorot tai sitten siten, että kuka jää sovittujen huutokertojen jälkeen viimeiseksi esim. kyykkyyn mentäessä tai puulle juostessa, jää leikin johtajaksi.
Seuraava blogimme vinkkeineen ilmestyy jälleen ensi perjantaina! Nyt meillä on taukoa kerhosta kaksi viikkoa; ensi viikolla alkaa syysloma ja koulut loppuvat aiemmin alakoululaisilta ja seuraava viikko onkin sitten sitä lomaa. Tapaamme siis kerhossa seuraavan kerran perjantaina 31.10. Seuraavaksi kerraksi pyysimme kerholaisia tuomaan mukana mahdollisimman suuren lehden jostain luonnonkasvista. Katsotaan, kuka on löytänyt suurimman!!
Metsätontut Varpu ja Naava
Ensimmäisellä kerhokerralla
Tutustuimme toisiimme ja jotta nimet (tai tonttunimet) muistettaisiin, sai jokainen piirtää ja tehdä oman nimipinssin.
Kerholaisia on toistaiseksi 14 ja muutamia saattaa vielä tulla lisääkin. Tämä ilahduttaa meitä tonttuja tosi paljon!
Ensimmäisellä kerhokerralla jo huomattiin, että kaikki kerholaiset ovat tosi mukavia ja luontotietouttakin löytyi jo ennestään; esimerkiksi rusakon ja metsäjäniksen erot tiedettiin tarkasti, samoin oli tiedossa sekin, miksi karhulla on niin monta lempinimeä. Tiedätkö sinä? Paljastetaan tiedot seuraavalla kerralla!
Leikimme tutustumisleikkinä hauskan nimileikin. Tämä leikki on tämän blogin lopussa leikkivinkkinä!
Pinssien teon ja tutustumisleikin jälkeen teimme kerholle yhteiset säännöt, joihin kuului mm. seuraavia juttuja: pitää kuunnella ohjeita, ei saa kiusata eikä nimitellä ketään, laitetaan aina tavarat paikoille askartelun jälkeen, ja kunnioitetaan luontoa.
Ehdimme myös aloittaa jokaiselle oman luontopäiväkirjan tekoa. Kaikki saivat valita kansien värit ja piirtää omien päiväkirjojen kansiin haluamiaan kuvia. Ihan kaikki eivät vielä ehtineet saada päiväkirjaa valmiiksi, joten palaamme tähän seuraavan kerhokerran aluksi ja esittelemme teille seuraavassa blogissa, millaisia luontopäiväkirjoja olemme tehneet.
Kerhon lopuksi kävimme vielä koulun lähimaastossa etsimässä sopivan kuvauspaikan; ajatuksena on ottaa jokaisella kerhokerralla valokuva paikasta ja seurata tälla tavalla, miten syksy etenee ja vuodenajat vaihtuvat.
Koivut ovat tähän oikein oivallinen kohde. Kuvasta tuli vaan vähän pimeä; olihan aika pilvinen päivä. Oikeastaan kyllä tämäkin kuuluu luonnon seuraamiseen ja kuvassa saa näkyäkin se, millainen sää on ollut, vaikka se olisi ollut vähän synkähkökin.
Otimme myös luontokerhon ryhmäkuvan Ruokolahden pumptrack-radan kumpareen takana. Tämä siksi, etteivät kaikki kerholaiset saa välttämättä näkyä kuvissa ja nythän heistä näkyykin vain päälaki. Arvaatko, missä mahtaa olla metsätonttu Naava?
Vinkki:
Luontoaiheinen tutustumisleikki
Käydään piiriin. Jokainen miettii mielessään jonkin eläimen ja miten se liikkuu ja / tai ääntelee. Vuorotellen jokainen sanoo ensin nimensä ja esittää sitten miettimäänsä eläintä. Toiset saavat arvata, mistä eläimestä on kyse. Kun eläin on arvattu, matkivat kaikki kyseistä eläintä esittäjän antaman esimerkin mukaan. Toistetaan, kunnes kaikki ovat esittäytyneet ja kaikkia eläimiä on matkittu.
Seuraava blogimme vinkkeineen ilmestyy jälleen kerhokerran jälkeen eli ensi perjantaina! Siihen asti heippa!
Metsätontut Varpu ja Naava