Varpun ja Naavan luontokerho 2026-2027
Hip hei! Varpun ja Naavan luontokerho on täällä taas! Metsätonttujen luontokerho on osa Harrastamisen Suomen mallia ja sitä pidetään Ruokolahden koulun 1-3 luokkalaisille. Tässä blogissa kerromme, mitä luontokerhossa tapahtuu ja aloitetaanpa heti!
Luontokerho V, 6.11.2026
Olipa luontokerhopäivällä mahtava, syksyinen sää! Aurinko paistoi, mutta ilman oli muuten jo mukavan kirpakkaa!
Tällä kertaa keskusteltiin lemppariväreistä. Melkein kaikilla lempivärejä oli useita, mutta saatiinhan niiden joukosta selvitettyä ihan se kaikkein lemppareinkin väri. Näiden mukaan kerholaiset jaettiin ryhmiin; punainen, pinkki, musta ja vihreä. Sitten jo suunnattiinkin ulos raikkaaseen syyssäähän.
Ensimmäiseksi suunnattiin koulun viereisen pururadan metsikköön ja alettiin väriryhmittäin rakennella pieniä luontotaideteoksia metsästä löytyvistä irtonaisista luonnon materiaaleista. Ohjeena oli, ettei mitään kasvia riivitä maasta eikä yhtään oksaa taiteta puista vaan teokset tehdään luontoa kunnioittaen. Aika hankala vaatimus oli, että jollakin tapaa se kunkin ryhmän lempiväri piti löytyä myös teoksesta. Kerholaiset paneutuivat tehtävään tosi hienosti ja teoksia puuhattiin keskittyneesti kukin omalla porukallaan.
Kun kaikki ryhmät olivat saaneet teoksensa valmiiksi, kierrettiin koko porukalla katsomassa jokaisen teos ja kukin ryhmä vuorollaan esitteli oman teoksensa. Teoksista löytyi telttoja, leirintä-aluetta, pesäkoloa, metsää.... Ja hämmästyttävää kyllä, myös ne lempparivärit! Meistä metsätontuista oli kyllä tosi hienoa huomata, että kerholaiset olivat muistaneet ottaa tämänkin ohjeen huomioon. Ihan mahtavaa!
Lopuksi leikittiin metsämuistipeliä. Naava oli nimittäin piirtänyt kuntopolun hiekkaan neljä ruudukkoa sillä aikaa, kun kerholaiset olivat tehneet taideteoksiaan. Kerholaiset jaettiin kolmeen ryhmään ja jokaisella ryhmällä oli oma ruudukko. Neljäs ruudukko puolestaan oli meidän, Varpun ja Naavan, ja sinne me tontut olimmekin laittaneet jo valmiiksi eri ruutuihin metsäisiä asioita; männyn ja kuusen oksia, lehtiä, käpyjä ynnä muuta. Näitä olimme keränneet kotimetsästä jo valmiiksi koriin ja sieltä samaisesta korista saivat kerholaisetkin niitä noukkia, mikäli lähiluonnosta ei irtonaisina vastaavia löytynyt.
Varpun ja Naavan valmista ruudukkoa sai katsoa hetken ja sitten ryhmät lähetettiin kasaamaan muistin mukaan omia ruudukkojaan. Aika hienosti meni! Yksi ryhmä muisti aivan kaiken ja kaksi muutakin ryhmää paransivat toisella kierroksella tuloksiaan erinomaisesti! Naava kyllä joutui vähän vahtimaan tonttujen ruudukkoa, ettei sitä käyty luvatta vaklaamassa. :D
Oli tosi kiva päivä luontokerholaisten kanssa! Katsotaan, mitä seuraavalla kerralla oikein touhutaankaan!
Luontokerho IV, 30.10.2026
Syksyn neljännellä kerhokerralla tutkittiin, millaisia asioita löytyy pihalta ja millaisia puolestaan metsästä. Kerholaisista puolet jäi keräämään tutkimusaineistoa pihamaalta Varpun kanssa toisten suunnistaessa Naavan kanssa metsikköön.
Lapset keräsivät pareittain innolla kaikenmoisia asioita. Kun palattiin koulun pihalle, oli aika tutkia, mitä kukin ryhmä oli saanut omiin purkkeihinsa kerättyä!
Aika paljon purkkeihin olikin tavaraa kertynyt! Pihamaan löydöksiin kuului mm. vuorimännyn käpyjä ja kuivuneita neulasia, koristearonian lehtiä ja muidenkin puutarhakasvien osia sekä lyhyeksi leikatun nurmikon ruohon. Vähän sammaltakin oli eksynyt nurmikon joukkoon.
Metsäpurkeista puolestaan löytyi mm. jäkälän peittämiä oksia, pieniä sieniä, männyn neulasia. Melko erilaiset purkit saatiin siis metsästä ja pihalta kerättyä.
Lopuksi vielä tutkittiin luupeilla kaikkia kerättyjä juttuja ja löytyipä sieltä pienen pieni matonenkin sienestä!
Kerhokerran yhdeksi leikiksi ajatellulle metsämuistipelille ei tällä kertaa jäänyt lopulta aikaa, mutta siihenpä voidaankin palata sitten seuraavalla kerhokerralla. Aika monella kerholaisella olikin jo kiire "karkki-vai-kepponen" -kierrokselle! :D
Luontokerho III, 16.10.2026
Kolmannella kerhokerralla teemana oli erityisesti maaperä ja siellä elävät eliöt. Alkuleikin ja nimenhuudon jälkeen katsottiin pari pientä videota maaperästä ja aikamoista hämmästystä herätti se, että ihan pienestä kourallisesta maata voi löytyä hirvittävä määrä mikroskooppisen pieniä eliöitä!
Seuraavaksi suunnattiinkin jo ulos. Naava otti pikkulapiolla pieniä näytteitä maata vähän eri puolilta; oli multavampaa ja hiekkaista ja aika kivistäkin maata. Eri näytteet levitettiin papereille ja niitä tutkittiin luuppien kanssa porukalla.
Taisi sieltä joku löytää ihan "timanttejakin"! Ainakin luuppien kanssa tarkastellessa löytyi jostakin näytteestä kasvin palanen, jostakin hyvin pieni toukka.
Luuppien kanssa tutkiminen oli kerholaisista niin hauskaa, että niitähän piti mennä testaamaan muuhunkin, kuin pelkkiin maanäytteisiin! Tutkittiin lehtiä, puiden runkoja, jopa asfaltin kirjavaa pintaa!
Kerhon lopuksi kerholaiset jaettiin kahteen ryhmään. Ryhmien piti toimia yhdessä maaperänkin mönkijöinä tunnettuina tuhatjalkaisina, mikä tarkoitti sitä, ettei saanut päästää käsistä irti, vaan kaikki annetut tehtävät piti suorittaa siten, että ryhmä pysyi yhtenäisenä. Ainoastaan, jos tontut antoivat jonkun tehtävän suorittamisessa luvan päästää hetkeksi irti, oli se mahdollista. Molemmat tuhatjalkaiset suoriutuivat varsin mainiosti neljästä eri tehtävästä. Kisa oli tiukka, ensimmäisen "seuraa johtajaa" -tyyppisen radan suorittaminen meni vauhdilla molemmilta, samoin "käpyruletti". Pallon kuljetus ja kasvien tunnistus onnistuivat nekin melkein moitteettomasti. Lopputuloksena tuhatjalkaisten kisassa oli tasapeli! Palkinnot luovutetaan syysloman jälkeen seuraavalla kerhokerralla!
Varpu ja Naava toivottavat kaikille mitä mainiointa syyslomaa!
Ensimmäiset kerhokerrat 2. ja 9.10.2026
Ensimmäisellä kerhokerralla 2.10. Varpu ei päässyt mukaan, joten Naava hoiti suvereenisti koko kerhon! Kerhossa aloitti kaikkiaan 14 reipasta lasta, osa jo edelliseltä kerhokaudelta tuttuja ja osa ihan uusia.
Leikittiin tutustumisleikkiä, jossa jokainen sanoi oman nimensä ja teki jonkin ilmeen tai eleen, tehtiin jokaiselle omat pienet pinssit ja juteltiin siitä, mitä kerholta odotettiin. Tottakai tehtiin myös yhteiset kerhosäännöt koko porukalla; ei kiusata eikä nimitellä ketään, kuunnellaan, ollaan reiluja kavereita ja autetaan toisia tarvittaessa. Siinäpä ne tärkeimmät!
Toisella kerhokerralla teemana olivat eläinten piiloutuminen ja erilaiset suojavärit. Juteltiin porukalla siitä, mitkä eläimet vaihtavat turkin väriä vuodenaikojen mukaan, mitkä hyönteiset piiloutuvat näyttämällä vaikkapa lehdiltä ja muistakin suojautumiskeinoista.
Sitten jokainen piirsi jonkin ihka oman eläimen, leikkasi sen ja leikittiin piilottamisleikkiä; jokainen sai vuorollaan piilottaa toiseen huoneeseen oman eläimensä sen suojavärin mukaisesti mahdollisimman samanvärisen esineen tai vaatteen lähelle tai alle ja sitten toiset etsivät näitä. Siinäpä olikin vilskettä, ääntä ja vilinää, kun kadonneita eläimiä etsittiin!
Lopuksi ehdittiin vielä uloskin ja leikittiin väriä siten muunneltuna, että leikin kulloinenkin johtaja antoi ohjeena liikkua sallitun määrän jonkin eläimen tapaan, esimerkiksi: "Kaikki, joilla on punaista, voivat ottaa yhden hirven loikan eteenpäin!"
Pitempäänkin oltaisiin voitu leikkiä, sillä moni olisi vielä halunnut olla leikin johtajana, mutta kerhoaika vaan loppui kesken. Eipä hätää! Kerhokertoja on tulossa vielä runsaasti ja varmasti kaikki pääsevät erilaisissa leikeissä vielä leikin johtajiksi!
